Katariina K - Shape of my health
 

Todellisuus kuvien takana - onko kaikki epäaitoa?

 

Mediassa kohistiin viime viikolla Essena O´Neillin tapauksesta. Hän on  supersuosittu teinibloggaaja kuka on muutamassa vuodessa kerännyt yli puoli miljoonaa instagram-seuraajaa ja satojatuhansia YouTube katsojia. Nyt hän on poistanut instagramista 2000 kuvaa ja perustanut tilin missä kertoo kuviensa taustoista.

" Antauduin maailmalle, joka ei ollut aito. Oli niin paljon asioita, joita olisin voinut tehdä. Olisin voinut olla ihmisten kanssa, halata heitä, jutella heidän kanssaan, mennä rannalle tai puistoon. En tehnyt sitä, koska elin vain ruudun kautta ja halusin vain hyväksyntää. Ihmiset oikeassa elämässä merkitsevät."

"Minulla oli lopulta kaikki, mutta olin silti onneton. Olin antanut numeroiden ohjata itseäni. Kuvittelin, että mitä enemmän tykkäyksiä sain, sitä voisi verrata siihen, kuinka moni ihminen minusta pitää. En edes tajunnut, että sosiaalisesta mediasta oli tullut identiteettini. En tiennyt, olinko ilman sitä mitään."

Tutkimusten mukaan on yleistä, että yliarvioimme muiden onnea ja aliarvioimme omaamme. Kuvittelemme usein, että muiden elämä on upeampaa ja sujuu paljon helpommin kuin omamme. Tämä ajattelu on entisestään lisääntynyt some-maailman myötä.

Kadehdimme esimerkiksi mallimisukkaa kuka poseeraa täydellisellä vartalolla, täydellisen kauniina viherpirtelö kädessään.Todellisuudessa tämä mirkku on ihan tavallinen ihminen omine ongelmineen ja murheineen ja kuvaa on käsitelty usein rankallakin kädellä. Kenestä tahansahan saa upean kuvan kuvankäsittelyllä!

Essena kertoo, että 12 vuotiaana hän uskoi ettei hänestä koskaan tulisi mitään ja silloin hän alkoi rakentamaan ihanneminäkuvaansa instagramissa ja YouTubessa, sitä mukaan mitä enemmän hän sai katsojia kasvoi myös hänen itsetuntonsa. 15-vuotiaana hän rajoitti syömistään, laski kaloreita, treenasi ankarasti ja käytti lukuisia tunteja yhden kuvan julkaisemiseen.

Kauniita kuvia on ihana katsoa ja esimerkiksi kun luen blogeja, kiinnitän todella paljon huomiota kuviin. Kauniit kuvat antavat minulle kirjoittajasta kuvan, että hän todella panostaa työhönsä ja lukijoihinsa. Se miten pitkälle kuvankäsittely viedään on sitten toinen juttu. Teemmekö me somesta epäaidon vai päinvastoin?

Olen hankkinut hyvän kameran, jolla saa helposti hyviä kuvia. Blogini kuvat käyvät kaikki photoshopin kautta ennen julkaisemista. Kun kuvaan treeniohjeita laitan hieman enemmän meikkiä kuin normaalisti treenatessa. Kuvia ei oteta lukuisia, muutamia otoksia kuitenkin, näistä valitsen parhaat. Photoshopissa säädän kuvien valoisuutta ja värien syvyyksiä. En esimerkiksi silota ihoa tai kavenna uumaa, ei ole hajuakaan miten se edes tehdään! :D Joitakin minuutteja käytän kuitenkin kuviini, koska haluan, että blogini kuvat näyttävät huolitelluilta ja siisteiltä. Pidän kauniista asioista ja kuvat ovat minulle yksi osa sitä. Mielestäni tässä ei ole mitään pahaa, en vääristele totuutta kuvillani eikä se tee minusta millään tavalla pinnallista tai epäaitoa.

Fantasiassa ei ole mitään pahaa, mutta peräänkuuluttaisin erityisesti some-ammattilaisten vastuuta pitää fantasia kuitenkin realismin ja rehellisyyden nimissä. Kuvat voivat olla kauniita ja täydellisen epätäydellisiä, vaikka niitä ei ole loputtomiin fiksailtu, vähempi riitää. Jos joku muokkaa kuvia oman mielenterveytensä ja hyvinvointinsa uhalla, on sanomattakin selvää, että mennään pahasti metsään.

Toisaalta myös jos muiden kuvat tai päivitykset ärsyttävät, kannattaa tyyppi blokata somelistaltaan tai kurkata peiliin ja miettiä miksi näin on. Kun omassa elämässä on riittävästi mielekästä puuhaa ja on tyytyväinen itseensä on yleensä myös vähemmän mielenkiintoa kadehtia muita tai ylipäätään ärsyyntyä muiden tekemisistä.

35-vuotiaana koen olevani onnekas, koska some - maailma on tullut elämääni vasta sen jälkeen kun minäkuvani oli jo muodostunut. Medialukutaitoni on siinä mielessä hallinnassa, että pystyn realistisesti erottamaan aidon ja epäaidon ja katsomaan kuvia "somelasien" kautta. Mutta miten on nykypäivän teinien ja omien lasteni kohdalla, onko sosiaalinen media automaattisesti osa heidän identiteettiään? Onko heillä enää todellisuudentajua ja realismin käsitystä, kun somemaailma tulee osaksi heidän elämäänsä niin aikaisin? Essenan tapaus on tästä hyvä esimerkki.

"Äiti, sä olet niin kaunis" - Sanoi 5-vuotias poikani. Ja ei, ei hän katsonut kuvaani instagramista!

Puss, -K

Kirjoita kommentti




 

Lukijoiden kommentteja

Yhteensä 0 kpl

Kirjoittaja on 30+ Mäntässä asustava kolmen jääkiekkohullun poitsun äiti ja hyvinvointialan ammattilainen. Blogini tarkoitus on jakaa treeni -ja hyvinvointivinkkejä sekä fiilistellä tyylijuttuja ja elämää.